Joitakin poimintoja:
- RGBM taulukot ovat selkeät ja turvamarginaalia on niin paljon, että ei tarvitse erikseen laskeskella metrejä lisää iän, kunnon, rasvaprosenti jne arvojen mukaan niin kuin 2000 taulukoissa.
- syy, miksi taulukot "loppuvat" esim. ilmalla sukeltamalla 39 metriin on uusissa turvaohjeissa, joissa määritellää typen osapaineeksi maksimissaan 3,9 bariin.
- jos sukelletaan ilmalla ensimmäinen sukellus, sukelletaan myös toinen sukellus ilmalla
- samoin, jos sukelletaan esim. EAN32:lla ensimmäinen sukelllus, sukelletaan myös toinen sukellus samalla kaasulla ja käytetään samaa taulukkoa (mutta sukelletaan vain matalemmalla)
- nitrox-kirja on muuten uusiutumassa ja sinne on tulossa uudet nitrox-taulukot, kirja lienee jo painossa. Kirjan taulukoilla pystynee käyttämään eri sukelluksilla eri kaasuja, jos oikein ymmärsin.
- nitrox taulukoita on EAN28, EAN32 ja EAN36:lle. Jos itsellä on pullossa esim. EAN30:sta, käytetään EAN28:n taulukkoa, eli laimeamman kaasun mukaan.
- yksi suoranainen hyöty on se, että syväpysähdys vähentää turvapysähdyksen aikaa, erityisesti uusintasukelluksilla ero on huomattava esim. liiton 2000 taulukoihin verrattuna, muista hyödyistä puhumattakaan....
Ja lopuksi, on ihan sama, mitä taulukkoa ET käytä, eli kun käytät RGBM taulukoita, noudata niitä niin kuin taulukot näyttävät, tee syväpysähdys minuutiksi siinä syvyydessä, mitä taulukko näyttää. Syväpysähdyksen syvyys määräytyy maksimisyvyyden ja alttiinaoloajan perusteella. Sen sijaan turvapysähdys 5 metrissä saa olla pidempikin kuin määritelty 2-3 minuuttia.
Mitä muille jäi päällimmäiseksi mieleen?
terv,Irene.