Joo, totta on, että tiedossa on vain ajetut lähdöt.
..., täydellinen romahdus oli vasta tänä vuonna, eli vain 33, joista vain 3 Hangon leirin jälkeen....
Mielestäni noista 50stä lähdöistä 50% koostuu leireistä ja loput on jotain muuta ajoa.
Numerot ovat mainonnan yksi ehkä käytetyimmästä vaikutusmuodosta. Esimerkiksi uuden automallin edustaja haluaa saada uuden urheiluautomallinsa näyttämään tehokkaammalta ja nopeammalta ostajien silmissä.
Helppoa… piirretään omasta mallista ja kovimmasta kilpailijasta tehot palkkeina paperille ja käytetään katkaistua asteikkoa. Nyt kun asteikko on katkaistu, saadaan oman teholukeman ero kilpailijaan verrattuna näyttämään huomattavasti suuremmalta. Jopa niin että syntyy vaikutelma siitä että uusi malli on jopa kaksi kertaa tehokkaampi kuin kilpailija… vaikka todellisuudessa ero olisi muutamia prosentteja.
Jos lukuja katsotaan tässä Punttiasiassa, niin tässä on edelleen kaksi täysin eri asiaa – eli leirit ja torstailähdöt. Toisaalta Puntin kokonaisvaltaisen käytön ratkaisee luonnostaan jo se, että pidetäänkö sitä kunnossa vai ei.
Leireillä on venelähdöt aina täynnä tai lähes täynnä. Luonnollisesti, ei kai sitä kukaan kynnelle kykenevä haluaisi jäädä porukasta pois. Leireillä ajetaan aamuin illoin ja vähän siinä välissäkin. Päivässä tulee 3…6 starttia ellei ylikin. Tätä ei voida oikein verrata torstailähtöön joka syö kovasti resursseja ja ennen kaikkea silloin kun kippari istuu yksin tai yhden sukeltajan kanssa rannassa odottamassa turhaa lähtöä.
Miksi tätä keskustelua on sitten ylipäätänsä herätetty? No lähinnä siksi että seura kollektiivisesti päättäisi että mitä jatkossa tehdään. Se että kaikki hihkuvat, että pitää olla helikopteri ja sukellusvene – ei liene realististen mahdollisuuksien puitteissa?
Ensimmäinen edellytys kaluston käytölle on sen ylläpito. Näyttäisi siltä että jotkut pitävät sitä itsestään selvyytenä että Puntti kiiltää rannassa huollettuna ja valmiina palvelemaan jäsenistöä kun sormi napsahtaa. Näin ei kuitenkaan automaattisesti ole. Jos Puntin talkoisiin ei kiinnostuneita auttajia löydy, niin silloin myös työt jäävät tekemättä. Turhaa lienee mainita että tällöin ei Puntti liiku.
Tämä ei myöskään tarkoita sitä että kukaan ei välitä asiasta. Nyt syksyllä tapahtunut nosto oli loistava esimerkki siitä ammattitaidosta ja tehokkuudesta mihinkä tämä porukka pystyy kun halua löytyy. Rannassa oli kuuden ahkeran ammattilaisen joukko joka teki kahdessa tunnissa kaiken tarvittavan aluksen telakoimiseksi. Lisäksi Irene siivosi oma-aloitteisesti Nousukeskusta meidän sotkujen jälkiä. Suuri kiitos näille ahertajille.
Mutta kun aina ei ole näin. Kevään talkoisiin saa maanitella ja mairitella porukkaa paikalle. Lopulta ne jotka tulevat niin ovat aina samat kasvot vuodesta toiseen. Ei ole yhden pienen seuraeliitin tehtävä vastata kalustosta. Mm. tästä syystä on tullut loppuun palamisia.
Saattaa olla väärin muotoiltu, koska kuvittelen tilanteen olevan sellainen, että vapaaehtoisten määrä ei ole kovin suuri, niin jäsenistö hiljaisuudessa hyväksyy sen että reissuista maksetaan tulevaisuudessa kovempi hinta. Miksi? No siksi että jos nykyistä kalustoa ei talkoilla huolleta, sen käyttö ennemmin tai myöhemmin loppuu hajoamisen muodossa. Mitäs sitten? No sitten kaikki palvelut todennäköisesti joudutaan ostamaan kaupallisesti – siitä tulee kovempi hinta.
Sitten se Puntin kunnossa tai rikki oleminen. Hallitus, kipparit tai jokin muu virallinen taho kyllä sitten ilmoittaa, kun alus on sellaisessa kunnossa että sillä ei ajeta tai se ei ole turvallinen. Asiasta tietämättömien lienee täysin turha asiasta spekuloida.
Jossakin vaiheessa oli Puntista toteamus, että se pitää kovaa ääntä liikkuessaan, on lähinnä toteamus että kyllähän iso diesel moottori pitää jotain ääntä kun se käy. Täytyy yrittää parantaa äänen vaimennusta ensi kaudeksi. Siis pirun maalaamista seinälle ei kannata harrastaa. Viittaan tässä mm. keskusteluun pimeäsukelluksesta ja tielle kaatuneesta puusta.
Olihan keittokatoksella puu kaatunut, oli kyllä, mutta ei tielle… Jos puu metsässä kaatuu, niin antaa kaatua ihan rauhassa. Lisäksi jos se olisi kaatunut tielle, olisi se siitä saatu myös poiskin. Tällainen tieto saattaa saada reissuun mukaan lähtöä empivän peruuttamaan koko lähtönsä, vaikka siihen ei olisi mitään syytä.
Leirikäyttö puoltaa Puntin olemassaoloa, mutta valitettavasti ei torstailähdöt. Leirilläkin sitä voidaan käyttää jos se kollektiivisesti huolletaan ja pidetään kunnossa. Menneenä kesänä olisi ollut ajettavana ainakin 16 torstailähtöä. Itselläni niistä oli 5..6 eli noin kolmasosa. Jos oikein muistan niin kaksi ajettiin eli noin 30 %. Mukana vajaa miehitys josta joku maksoi ylimääräistä.
Jos kipparin ajettavana olisi 6 lähtöä, joihin kuhunkin voisi ottaa 10 sukeltajaa. Tämä tekee 60 mahdollista henkilöä. Nyt ajettiin kaksi reissua toinen 3 hlö ja toinen 2 hlö. Käyttöaste on surkean ja naurattavan rajamailla. 5 sukeltajaa 60:stä… alle 10 %. Ei mikään kaupallinen yritys ajaisi tällaisia reissuja.
Nyt sitten tästä tulkitaan että minä haluan lopettaa ajamisen (ja koko seurankin). Ei todellakaan näin, mutta mielestäni asiat pitää suhteuttaa oikeisiin mittasuhteisiin. Ei pidä suunnitella 16 lähtöä jos niistä alle puolet voidaan hyvällä omallatunnolla ajaa.
Siis vähennetään lähtöjä niin että tarjonta vastaa kysyntää. Saadaan enemmän sukeltajia kerralla mukaan. Se on huomattavasti turvallisempaakin, ettei kipparin yksin tarvitse sydän kylmänä odotella sitä ainokaista paria ylös pinnalle.
Minä toivon että syyskokous voisi valita uuden Punttivastaavan seuralle joka alkaisi asioita viedä eteenpäin ja että jokainen jäsen kokee oikeudekseen osallistua veneiden kevättalkoisiin. Yhdessä yrittäen mennään eteenpäin. Lisäksi esitän että idea mitä lanseerasin jo nyt syksyllä, että torstailähtöihin olisi pakollinen ilmoittautuminen, otettaisiin käytännöksi – se helpottaa kippareiden töitä huomattavasti.
TiLi
