Nyt alkaa vihdoin viikonlopun jälkeen oikeasti upota ymmärrys siitä, että on juuri suorittanut kurssin loppuun, ja että tästä se homma vasta alkaa. Jäi kuitenkin kolottava tunne siitä, että kurssin aikana meistä huolehtineita ei ole kiitetty tarpeeksi. Siksi siis haluan vielä kerran nostaa hattua, kumartaa syvään, kiittää suuresti, puristaa kättä, taputtaa selkään, nostaa käden lipalle kunnioituksella ja tehdä kunniaa kaikin mahdollisin tavoin, osoittaakseni sen, miten paljon arvostan teitä ja panostanne meihin. Jaksoitte kannustaa meitä, piditte meistä huolta, ja näitte suurta vaivaa jotta kaikilla olisi mukavaa. Varmistitte että oppisimme dyykkaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Uskon että en puhun kaikkien puolesta. Kiitos siis teille kaikille vielä kerran!
Kiitos Vessulle!
Kiitos Markukselle!
Kiitos Irenelle!
Kiitos Timolle!
Kiitos Patrickille!
Kiitos Sami Elorannelle!
Kiitos Sami Järviselle!
Kiitos Matille!
Kiitos Terolle!
Kiitos Antille!
Kiitos AP:lle!
Kiitos Sadulle!
Nimet ei missään tietyssä järjestyksessä
Toivottavasti en unohtanut ketään.
