Laitetaanpas vähän ajatuksia hylkysukellusseminaarista ja sen annista tänne. Paikalla oli ehkäpä 250-300 sukeltajaa, paljon tuttuja kasvoja niin Noususta kuin naapuriseuroista ja kauempaakin.
Seminaarin avauspuheenvuoron jälkeen aloitettiin Merimuseon kuulumisilla ja siinä olikin listalla monta asiaa.
- BalticRIM hanke on käynnissä 2017-2020, jossa suunnitellaan merialueita
- tämän yhteydessä tehdään kysely vedenalaisesta maisemista, linkki kyselyyn
www.sukeltaja.fi - SYKE johtaa Meritietoportaali-hanketta, josta löytyisi helpommin tietoa Itämerestä
- NordStream 2 kaasuputkihankkeen kartoituksessa on löytynyt 3 merkittävää muinaisjäännöstä ja sukellusveneverkko 250 m säteellä putken linjauksesta.
- Koverharin sataman parannustöiden yhteydessä satamaa on inventoitu
- Tampereella Mustalahden satamaa myös inventoitu sataman parannustöiden vuoksi
- Tammisaaren satamaa inventoitu
- Porvoon hylyn oikeuskäsittelyn ratkaisusta kerrottiin, että hovioikeus tuomitsi tekijän 50 pv:n sakkoihin
- Merimuseon toiminta on aloitettu vuonna 1968, eli Merimuseolla on 50 v juhlavuosi!
Merimuseon kenttätöistä mainittiin muutama mielenkiintoinen asia:
- Jussarön Laivaloukko-projekti on kenttätöiden osalta "paketissa", eli siellä ei jatketa ensi kesänä
- Saimaan hukkunutta kivikautisia jälkiä etsitään "Lost Inland Landscapes" projektissa
- Hylkypuistoja kehitetään osana kansainvälistä hylkypuistoprojektia. Suomessa ainakin GA, Keulis, Garpen ja Hauensuolen hylyt olisivat osa hylkypuisto-projektia.
- Ruotsinsalmen hylyistä ja niiden esineistöstä tehtänee näyttely (tavoite 2020?)
- Juhtinahka-projektissa keskitytään Venäjältä tuotettuihin nahkatuotteisiin (mm. Juktenskobbennin vuotarullat)
Saimaan Norpista oli paikalla Ismo Marttinen ja Ilari Vilmari kertomassa Saimaan hylyistä. Esitys oli hienosti rakennettu ja toi esiin Saimaan historiaa, sen erikoispiirteitä ja mitä kaikkea sieltä voi löytää veden alta, esimerkiksi 8000 vuotta vanhaa muinaisrantametsää, 4800 vuotta vanhaa keramiikkaa sekä sotaisan historian vuoksi hylkyjä sekä väyläesteitä. Osoitteessa
http://saimaanhylyt.fi/ löytyy eteläisen Saimaan alueelta tunnetut noin 80 hylkyä.
Kotimaasta siirryttiin hetkeksi Skotlannin pohjoispuolelle Orkneyhin ja Scapa flowhun. Tässä tunnin esityksessä kerrottiin kahden WWI sotalaivan kohtalosta ja niiden tutkimisesta. Tässä esityksessä sai nauttia suunnattomasti siitä, että alansa ammattilainen osasi näyttää kuvista ja laivan pohjapiirustuksista, mitä laivan osia merenpohjasta vielä löytää. Marjo Tynkkysen upeat valokuvat olivat nautinto katsoa muutenkin kuin esitystä tukevana materiaalina. Tuli taas todistettua, että osaava ihminen tietää mitä katsoo, kun näkee "romua" veden alla.
Tauon jälkeen Richard Eller antoi käytännön vinkkejä ja niksejä 3D photogrametrialle. Niitä olivat mm. näkyvyyden huomioiminen, valoituksen vaikutus, uintireittien suunnittelun tärkeys ja rajojen kuten hylkyjen laitojen kuvaaminen. Tähän mennessä on saanut sen vaikutelman, että mistä tahansa videokuvasta voi tehdä kelvon 3D mallinnuksen, jos on tarpeeksi hyvä tietokone ja ohjelmisto. Tämä esitys selvitti, ettei asia ole ihan niin yksinkertaista, ja tämän jälkeen osaan arvostaa vieläkin enemmän nähtävissä olevia laadukkaita 3D malleja. Kyllä kuvaajankin pitää olla tietoinen siitä, mitä ja miten kuvaa, jotta materiaalia riittää käsiteltäväksi.
Seminaarin venäläinen kutsuvieras ei päässytkään pitämään esitystään, joten Immi esitti saksalaisen U679 ja venäläisen Sch-918 sukellusveneen etsintää ja tutkintaa. Hän myös mainosti sivustoa
http://uwex.org/en jos on kiinnostunut venäläisistä sukellusveneistä.
Lopuksi lähdimme Maltalle, jossa yliopisto kartoittaa Maltan vesiä. Tavoitteena on kartoittaa kaikki vedet 12 Nm eli kansainvälisiin vesiin asti. He ovat erityisesti kiinnostuneita inventoimaan yli 50 m syvyydessä olevia muinaismuistoja. Tavoitteena olisi avata kiinnostavia kohteita sukellusturismille, mutta niin, että yliopisto voisi sanella ehdot sukeltamiseen. Hylkyjä on runsaasti, niin laivojen kuin lentokoneiden. He olivat laskeneet jo yli 850 lentokoneen hylkyä Maltan vesistöissä. Kartoituksesta noin 30% on tehty ja arvioidaan, että 4-5 vuotta menee, jotta loputkin ovat inventoitu.
Kaiken kaikkiaan hieno kattaus erilaisista projekteista vedenalaisista muinaismuistoista.
